Pidin vielä yhden vapaapäivän, koska ei ollut tullut keikkaa tarjolle tuttuihin kivoihin paikkoihin ja ryhmiin. Ensin meinasin vain siivoilla ja tehdä paljon kotitöitä, koska sellaiseen olisi vielä ollut aikaa, mutta en sitten kuitenkaan halunnut. "Viimeinen" vapaapäivä pitää käyttää hyvin. Tein siis palapeliä koko päivän.
Tämä sijaisvanhemman työ ja elämäntapa on ennen kaikkea tunnetyötä. Avaan kotini ja sydämeni pienille lapsille, joilla ei ole kaikki elämässä niin hyvin kun pitäisi.
Miksi en keksi mitään sanottavaa tänne nykyään?
Onko ollut oikea päätös, ja haluanko sitten sen pitkäaikaisen lapsen, kun tämä pikkuinen lähtee?
Hän heräsi seitsemältä, annoin hänelle tutin suuhun ja kävin lämmittämässä pullollisen maitoa. Hän olikin sillä aikaa jatkanut unia.
Lähdin ystävien kanssa lenkille. Otin pienen mukaan, vaikka hiukan jännitti miten hän viihtyy rattaissa. Hyvin viihtyi ja kivaa oli pitkästä aikaa kävellä itsensä hikeen.
Ensimmäiseksi pitää sanoa, että olen nyt lähempänä neljääkymmentä kuin kolmeakymmentä, ja se tuntuu hyvältä!
Kastelahja, ristiäislahja, nimiäislahja.
Hän päästi ähkäisyn. Tarkoittaako se mahakipua, nälkää, kakkahätää, sylin tarvetta, tylsyyttä vai oliko se vain ähkäisy vailla merkitystä?
