Aikataulutus
15.11.2021
Kun mulla ei ole mahdollisuutta juuri nyt elää unelmieni arkea, mä suunnittelen ja haaveilen siitä. Oikeesti sitten kun elän tätä haavearkea, se ei tule näyttämään kuitenkaan tältä, mutta ei sekään haittaa. Yksinkertaista, kiireetöntä, suunnittelemattomuutta, kotiäitiystäviä päivisin ja vapautta aikatauluista! Sitä odotan.
Alla haavearkeni aikataulu sillä ajatuksella, että meillä on pikkuinen, joka tarvitsee säännöllisen ruokailun ja ulkoilun ja päiväunet.
Rauhallinen aamu. Aamupala hitaasti.
Kotitöitä. Pyykit, tiskit, siivous.
Ulkoilu
Ruoka
Joskus ystävän luokse.
Lepo. Palapelit, kirjat, kirjoittaminen, some.
Päiväkahvi
Lasten läksyjä ja ruuan laittoa.
Iltamenoja.
Miksi mä teen tällaista aikataulua, vaikka en voi tietää minkä ikäinen lapsi meille ja millaiset hänen tarpeet on?
Siksi, että jaksan paremmin odottaa häntä. Muistaisin tässä kiireisessä, työtä täynnä olevassa arjessani sen, että kiire helpottaa kyllä. Jaksan lähteä melkein joka aamu töihin kun tiedän ettei kohta (toiveajattelua tämä kohta) enää tarvitse.
Ja ehkä sitten kun tulevan pikkuisen kanssa olevan vähän väsynyt ja tylsistynyt kotona, palaan tähän ja muistan taas, että tätä mä halusin, en todellakaan sitä kiireistä työelämää.
Vertailun vuoksi laitan viime viikolta parina päivänä toteutuneen kamalimmat aikataulut.
6.15 herätys
Hampaiden harjaus ja aamupala. Puolisolle heipat.
7.00 lasten herätys
Lasten juttuja, omia eväitä ja vaatteiden pukeminen.
7.45 töihin lähtö
8.20-16.00 töissä
16.45 kotiin nopean ruokakaupan kautta
Pyykit pyörimään ja ruuan laittoa.
17.30 ruokailu
Yksi harrastukseen, toinen ostamaan vaatteita tai kaverille lahjaa tai jotakin muuta mitä seuraavaksi päiväksi tarvitsee. (Onneksi meidän lapsilla on vähän harrastuksia).
19.30 kotona
Iltapalaa, läksyjen tarkistusta, seuraavan päivän aikataulujen tarkistusta, wilmaviestejä, suihku, pyykit kuivumaan, hiusten ja hampaiden harjaus.
21.30 petiin hetkeksi lukemaan.
Ei neuletöitä, ei urheilua, ei sitä terveellisempää ja monipuolisempaa ruokaa. Eli ei palauttavaa toimintaa.
Voisin toki suunnitella etukäteen enemmän ruokia ja menoja. Se helpottaisi, mutta se pitäisi tehdä sunnuntaina ja silloin taas aivoni haluavat olla sellaisessa lomatilassa ja kiireettömyydessä, etten oikein edes muista kuinka järkevää se suunnittelu olisi.
Tykkään mun työstä, mutta tämä on yksi niistä syistä, miksi haluan jäädä kotiin pikkuisen tai useamman kanssa. Suurin syy. Kyllä se ensimmäinen aikataulu on niin paljon parempi kuin toinen. Se ei vähennä iltamenoja, mutta ne iltamenot ei siinä vaiheessa haittaa lähellekään niin paljon, kun on koko päivän saanut olla jo kotona kiireettömästi.