Ensimmäinen lomaviikko

Ensimmäinen lomaviikko vasta melkein ohi, mutta ollaan ehditty jo vaikka mitä.

Mies on ollut koko viikon työmatkalla. Toisaalta hirveän harmillista, kun ei voida koko perheellä tehdä edes iltaisin mitään. Mutta toisaalta työmatka on antanut minulle ja lapsille mahdollisuuden valvoa iltaisin siihen asti kun haluamme, koska kenelläkään ei soi kello aamulla aikaisin. Asioissa on aina puolensa ja puolensa.

Maanantaina käytin yhtä lasta lääkärissä ja toisen lapsen vein sukulaisille, hän lähti heidän kanssa viikon lomareissulle. Suomessa aikovat vain lomailla. Välissä ehti tehdä vähän ruokaa ja tietysti neuloa. Täytän monesti ne vartin tyhjät aukot päivässä neulomiseen.

Tiistaina lähdin muiden lasten kanssa Helsinkiin alppiruusupuistoon. Koskaan ennen en ole siellä käynyt, vaikka ikäni olen näillä seuduilla asunut. Todella kaunis paikka. Harmittelin vain jälkeenpäin kun kamera jäi kotiin ja kännykkäni kamera ei ole kovin kummoinen.

Yksi lapsista meinasi ensin jäädä kotiin, koska hänen sanojen mukaan, hän ei niin välitä mistään kukista. Halusin kuitenkin kaikki lapset mukaan, joten lupasin mäkkiateriat kukkien jälkeen. Se olikin hyvä lupaus, nimittäin nälkähän siellä tuli. 

Olen etsinyt meille lisää ruokalautasia, koska niitä on liian vähän. Mahat täynnä mäkkiruokaa sain lapset houkuteltua vielä Espoon isoon kierrätyskeskukseen. Tosin ruokalautasia sieltä ei löytynyt, mutta muutamia kirjoja, skeitti, pyykkikori ja lätkäkortteja tarttui mukaan.

Tässä kaikessa touhuamisessa tuli sen verran kuuma, että lopuksi menimme vielä uimaan. Oli kyllä mukava päivä!

Keskiviikko alkoi inhottavalla hammaslääkärikäynnillä yhden lapsen kanssa. Sitä kipua paranneltiin kotona vielä pari tuntia, ennen kun pystyttiin lähtemään kauppaan ostamaan jotakin kesälukemista tai tekemistä. Samalla ostettiin yksi synttärilahja koulukaverille. Pyörähdettiin kotona tekemässä pikaruokaa ja sen jälkeen taas lähdin liikkeelle. Tällä kertaa sinne koulukaverin synttäreille. Ajoin kotiin pariksi tunniksi ja taas lähdin liikkeelle hakemaan onnellisen lapsen kotiin. Huh. Jotkut päivät on yhtä ajamista edestakaisin. Jos jaksaisi ja muistaisi olla fiksu, ennakoisi ja yhdistelisi ajoja. Illan kaivoin kukkapenkkiä alulle ja nautin kotipihasta ja lämmöstä.

Torstai meni kokonaan kukkapenkkihommissa ja illaksi sain vielä siskon auttamaan. Nautin eniten sellaisista kyläilyistä läheisten kanssa, että yhdessä tehdään jotakin mukavaa ilman stressiä ja samalla jutellaan kaikkea mitä mieleen juolahtaa. Koska olin koko päivän keskittynyt vain kukkapenkkiin, lähdin vielä illan viimeiseksi käyttämään lapset uimassa.