Oma tapa olla

Kaikilla on oma tapa olla, elää ja iloita.

Tätä asiaa on välillä vaikea muistaa ja hyväksyä omalla kohdalla. Kaikilla on oma tapa, niin myös minulla. 
Tähän lauseeseen voi liittää kaiken olemisen ja tekemisen tai tekemättä jättämisen.

Täällä blogissa kerron omasta elämästä asioita joista iloitsen, mitä arjessani tapahtuu ja mitä on mielessä milloinkin. Välillä ne on pieniä asioita ja välillä isoja. Minunlaisia kuitenkin. Kirjoitan mitä mieleen juolahtaa. Joskus on huono päivä ja helpotan sitä sillä, että kirjoitan siitä tänne. 
Minun elämäntyylini on erilainen kun monella muulla, mutta luulen sen olevan loppuviimein tavallisempaa olla erilainen kun samanlainen. 

Olen ollut hyvin epävarma itsestäni ja tekemistäni valinnoista elämässä. Ajan kanssa tämä on helpottunut, mutta ei vieläkään kokonaan hävinnyt. Tuo sivun "tunnuslause" on muistutuksena lukijalle ja myös mulle itselle, että kaikilla on lupa olla just sellainen kun on ja toisten ihmisten on vain hyväksyttävä se. Ja jos jotakin häiritsee minä ja mun elämä, niin pysyköön poissa siitä. En halua enää elää elämääni pyrkimällä miellyttämään muita. 

Toisten ihmisten miellyttäminen on luonnollista, koska kukapa nyt ei haluaisi että itsestä pidetään. Mutta jos se kaventaa itseä ja omanlaisen elämän elämistä, niin se ei ole hyvä asia. Näin on usein käynyt minulle itselleni. 

Kenelle kirjoitan?

Kirjoitan ensisijaisesti itselleni, ymmärtääkseni paremmin omia ajatuksia ja tunteita. Kirjoittamalla löydän sekavista ajatuksista sen oleellisen pointin. Toissijaisesti ajattelen myös toisia ihmisiä kirjoittaessani. Sellaisia, jotka ovat myös hiukan epävarmoja ja ujoja. Sellaisia, jotka eivät ole sitä yhtään, mutta jotka toivottavasti ymmärtäisivät sitten paremmin meitä.
Kirjoitan myös sellaisille, jotka ovat samassa elämäntilanteessa elämän eri osa-alueilla. Jotta lukija ja minä itsekin voidaan saada vertaistukea toisiltamme.